Leikkaa, veivaa, liimaa vol.2

Maaliskuun alkupuolella kokoonnuimme kaasojeni kanssa ja aloitimme hääkutsujen askartelemisen. Kertaalleen olemme jo askarrelleet kutsujen merkeissä valmistellassamme "osia" kutsuihin.

Nyt homma käynnistettiin tulostamalla tekstit, joka olikin varsinainen temppujen temppu, jotta saimme sen onnistumaan haluamallamme tavalla. Lopulta oli tekstit paperilla; WAU! Tuntui kovin jännittävältä lukea oman hääkutsun tekstiä. Aina aiemmin on vain iloisena vastaanottanut postista ystävien hääkutsuja ja nyt käsilläni oli ihan meidän oma hääkutsu!

Kaaso E leikkurihommissa

Lopulta saimme perustettua pöydän äärelle askartelupiirin. Jokainen teki omaa hommaansa, askartelussa kun oli monta eri vaihetta joita työstää. Jonkun verran tuli mokia, ehkä eniten ak:n toimesta, mutta niin me vain onnistuimme. Henki oli hyvä, mitä nyt pientä jupinaa kun ihan aina ei onnistunutkaan oman mielen mukaan, mutta naurulla selvittiin tästäkin projektista ja kaikilla oli mukava iltapäivä.

Olimme itseasiassa erittäin reippaita ja tuotteliaita, kun kuutta kutsua lukuunottamatta saimme kaikki kutsut kasattua kokoon. Kuusi kutsua jäi vielä odottelemaan, koska epäonnisesti liima loppui kesken. Mutta ei hätää, vielä ehdimme tekemään loputkin kutsut loppuun, edessä päin on vielä lisää toisenlaisia askartelutuokioita.

Kutsujen askartelemisen ja toki toukokuisen postituspäivänkin lähestyessä, olen alkanut pohtimaan postimerkki valintaa... Millainen merkki sopii meidän kutsuun? Yllättäen mieheni tykästyi leikkisään "Lentosuukkoja" -postimerkkivihkoon, joissa on neljä erilaista ystävänpäivähenkistä postimerkkiä. Valinta on vielä tekemättä, mutta eiköhän tuokin asia ratkea piakkoin.

Lentosuukkoja 1 lk. postimerkkivihko

Asiaa paperista

Häätouhut jatkuvat!
Kävin lauantaina kaverini H:n kanssa Sinellissä fiilistelemässä hää- ja juhlatapahtumassa. H on myös toistaiseksi vielä neiti, mutta hänkin on avioitumassa elokuussa. Minä lähdin muuten vain tutkailemaan Sinellin tarjontaa, H etsi ideaa kutsuihin ja ideoita löytyikin!
H sai ihanan kutsukortti-idean ja ostikin kaikki tarvikkeet niitä varten, minä sain ihastuttavan idean servettirenkaita varten ja tietenkin oli ihan pakko raottaa lompakkoa. No, onpahan Big Shot -koneelle tiedossa lisää käyttöä! Toivottavasti en ole hamstrannut liikaa askartelemista?! Hui!
Hihhih! Voi olla, että joudun pyytämään kaasoilta lisää askarteluapua... tirsk! ;)

Sinellissä käydessä, kuulin karmean asian... Lambin Pieniä suuria rakkaustarinoita -wc-paperi on jo loppunut monista kaupoista!! EIKÄ!!!
Ihailin kyseistä wc-paperia Wanhan sataman häämessuilla ja heti silloin päätin haluavani samaista paperia meidän häihin. Juu, toki vessapaperia on juhlatilassa ihan valmiinakin, mutta se Lambin paperi... se on vaan niin ihanaa ja sitä on pakko saada. Ainakin naisten vessaan. Miehiä ei ehkä samalla tavalla kiinnosta, mutta sitä on silti saatava. *ihanitseänikinnaurattaahuussipaperihössötys*

Niinpä sitten oli pakko heti Sinellistä kotiuduttua kiirehtiä kauppaan. Hirmuinen mietintä, missä kaupassa sitä varmasti on, jos se kerran alkaa olemaan lopuillaan... limited edition... Niinpä sitten en mennyt perinteisesti Prismaan vaan pienempään K-kauppaan. Ilmeeni oli varmasti vähintään määrätietoinen, kun marssin ripein askelin suorinta reittiä paperihyllyjen luokse. Ja sitten hölmistynyt ilme; hylly oli tyhjä!!!!!! Pelkkä hintalappu hyllyn reunassa. EIKÄ!!! EI EI EI EI!
Pikainen pyörähdys, onko täällä papereita jossain muuallakin? Kiertelyä ja hämmästelyä mies reppana kannoillani... (juu, hän tosiaan oli mukanani!).
Hahahah ja sitten riemusta repeäminen! Etsimäni "rakkaus" -paperit olivatkin omassa kasassa. Tuli himohamstraaja -olo, kun ensin otin yhden, no jos varmuudeksi kaksi, mutta ehkä vielä kolmaskin paketti!

Meidän häävieraat siis saavat ainakin nauttia rakkaustarinoista by Lambi!

Heijastavat paikkakortit

Muutama päivä ehtinyt vierähtämään viime kirjoituksestani. Opinnot ja työ vieneet mennessään...

Mutta on tässä samalla kuitenkin häätouhujakin pyritty edistämään. Viime viikonloppuna aloitimme siskoni Kaaso H:n kanssa askartelemaan paikkakortteja. Valmiiksi saakka niitä ei toki vielä voi tehdä, emmehän tiedä tarkalleen kuinka monta ihmistä juhliimme tulee. Mutta arvioita kuitenkin pystyy tekemään.

Meidän paikkakortti ei ole tavanomainen pahvikortti. Meille ei myöskään tule hääkarkkeja. Haluamme kuitenkin jollakin tavalla antaa vieraillemme muiston häistämme, jotakin jonka voi ottaa juhlista mukaan kotiin.

Joskus päähäni välähti heijastimet... Ajatus vieri niin pitkälle, että löysin Big Shot -leikkuriin sopivan mallisia leikkaavia levyjä, joilla voi leikata paperia, huopaa, kangasta ym. Ideana oli, että levyä voisi käyttää muihinkin häidemme askarteluihin (kuten voitte huomata täältä sydänlaatoista). Siitä se ajatus sitten lähti...
Aloin metsästämään teemavärimme mukaisesti turkoosia paksua huopaa. Sopivaa ei meinannut millään löytyä, kunnes sitten Tiimarista löytyi huopaisia, turkooseja pöytätabletteja. No, minä en käytä näitä pöydällä vaan laitoin Kaaso H:n kanssa "mankeloiden" Big Shot -leikkurilla ja niistä muodostui kuvan kaltaisia paikkakortteja.

Paikkakortit ovat siis valmistettu paksusta huovasta ja heijastinkankaasta. Taakse kiinnitämme vielä pinssin, jotta heijastimen voi oikeasti kiinnittää esim. takkiin. Etupuolelle kirjoitamme vieraan nimen.

Tällaisten paikkakorttien valmistaminen on erittäin helppoa ja näyttää sujuvan myös minulta, joka en ehkä ole kaikkein paras askartelija. Lisäksi tämä on mielestäni ihan oiva idea... häämme ovat elokuussa, joten pimenevät illat eivät ole kovin kaukana. Näistä voivat vieraamme hyötyä häidemme jälkeenkin.

Leikkaa ja veivaa!

Huhhuh huijakkaa! Kylläpä sitä vaan on ihan aikuisten oikeasti potkaistu askartelut vauhtiin!
Olen aina painottanut, että minä en askartele, en ainakaan kovin usein. Suunnitteleminen kyllä sujuu, se on erittäin mukavaa, mutta että pitäisi vielä askarrella? No tuota...
Hätä ei ole tämän näköinen! Voinpa kertoa, että tällainen "hieman" peukalo keskellä kämmentäkin oleva tapaus voi osata askarrella.  Kyllä se näyttää sujuvan ja mikä parasta, apuna on huippu tiimi kaasoja ja morsiusneito! Viisaat päät vaan yhteen, niin kyllä se sujuu! Seuraavaksi voinenkin siis esitellä hienoja tuotoksiamme! :)

Esittelyyn heti ensimmäiseksi Sinellin Big Shot -leikkuri, jota minä kutsun tuttavallisemmin mankeliksi.

Jahka saimme ostettua tarvittavat välineet "mankeliin" (jonka sain äidiltäni lainaan), johan alkoi lyyti kirjoittamaan! Näppärää!

   

Valmiita sivuja kutsukortteihimme, wau!

Jotta emme päästä itseämme liian helpolla, 

tietenkin kortissa pitää olla lisää puuhastelua.

Jokaisen kortin kanteen tulee pienet sydänlaatat, joihin mankelilla ja Fiskarsin sydänlävistäjällä leikkaamisen jälkeen painoimme nimikirjaimemme. Painamiseen käytimme samaa hopeista väriä, jolla painoimme StD-korttimme ja itse leimasimena Sinellin kirjainleimasimet.

Nimikirjaimia vaille valmiita.

No, eihän kutsut suinkaan ole vielä valmiita. Tässä oli vasta kansisivut! Sisäsivuille pitää tulostaa tekstit, jotka ovatkin jo tietsikalla valmiina odottamassa seuraavaa askartelusessiota. Kun kaikki osat ovat valmiina, pääsemme liimaamaan sivuja yhteen ja siten kokoamaan kutsut loppuun saakka valmiiksi. Kutsujen valmistelusta on siis tulossa lisää kertomuksia! :)

P.S. Nyt on oiva aika käydä Sinellissä. He juhlivat 15-vuotispäiviään ja tarjoavat tammikuun loppuun saakka koko valikoimastaan 15% alennuksen!