Hääkutsut

Voi tätä jännityksen ja ilon aikaa! Lähetimme hääkutsumme matkaan perjantaina 31.5. sillä ajatuksella, että ne olisivat vierailla maanantaina 3.6.

Suorastaan jännitin, kun lähdimme mieheni kanssa viemään kutsuja postiin! Postitäti ei suostunut laittamaan kuoria 1-luokan laatikkoon, koska emme olleet liimanneet niihin sinisiä prioprity-tarroja tai vaihtoehtoisesti kirjoittaneet käsin "1". Siniset tarrat jätimme pois tarkoituksella, ne on vaan yksinkertaisesti rumat. Kerroin tämän syynkin postitädille, että emme halua kauniiseen turkoosiin helmiäiskuoreen sinistä tarraa ja, että kyseessä on hääkutsu, jolloin ulkonäöllä on väliä. Lopulta sitten käsin rustasimme postin pienellä sivupöydällä jokaiseen kuoreen pienen ykkösen ja niin hääkutsumme lähti matkaan.

Sitten alkoi se kutkuttava jännitys, milloin joku ilmoittautuu?! Kuinka moni pääsee saapumaan juhliimme? Ilmoittautumisia vastaanotottaa meidän molempien äidit.

Viikonloppu meni ja maanantaina iltapäivällä sain tekstiviestin "Me tullaan! JEE! Kiitos!"

Hihihihhiiii, siinä ensimmäinen ilmoittautuminen häihimme, jonka lähetti kaverini kenen häistä nappasin heittokimpun reilu kaksi vuotta sitten!

Tämän jälkeen alkoi hiljaisuus. Aktiivisesti kyselimme äideiltämme ilmoittautuneita ihmisiä, mutta ei niitä ollut kuin muutamia. Hääkutsumme viimeinen ilmoittautumispäivä oli sunnuntaina 16.6. eikä silloinkaan ollut läheskään kaikki ilmoittautuneet.

Eilen lopulta haimme äideiltämme ilmoittautumislistat pois, koska joka tapauksessa ilmoittautumispäivä on mennyt ja mieheni vanhemmat lähtevät tänään parin viikon lomalle, eikä heillä ole kukaan vastaamassa ilmoittautumisiin. Nyt sentään kuitenkin saimme iloisesti yllättyä, että hieman myöhässä tulleita ilmoittautumisia löytyi listoilta ja tällä hetkellä vieraita on saapumassa häihimme 85! Kohta laitan ystävällisen tekstiviestin niille henkilöille, jotka eivät ole reagoineet ilmoittautumispyyntöön, jotta pääsisimme tekemään plaseesauksia ja paikkakortteja.

Kuten huomasitte, tässä ohessa on vihdoinkin julkistettu kuvat valmiista kutsuistamme, nythän ne on jo esitelty 109 vieraallemme!

Violettia ja turkoosia, kuten olemme suunnitelleet koko ajan ja lisäksi hieman valkeaa. Kutsussamme oli violetilla sivuilla runo sekä runomuotoinen kutsu ja valkeilla sivuilla juhlaohjeita. Kutsut valmistettiin itse, josta kerroinkin täällä ja täällä. Jälkimmäisesti linkistä näette myös postimerkkivalintamme, joka oli siis 2012 ystävänpäivämerkit "Lentosuukkoja". Mieheni teki tämän valinnan jo aiemmin keväällä ja siinä myös lopulta pitäydyimme vaihtoehtoja puntaroidessamme. Mm. virallinen hääpostimerkki "Tahdon" ei sytyttänyt meitä kumpaakaan, eikä edes mielestäni olisi sopinut tyylillisesti kutsuihimme.

Myöhemmin lisää postauksia, joita varmasti löytyy paljon 

mm. taannoisista polttareistani ja hääpukudilemmasta!

Oikein ihania juhannustaikoja kaikille!

Leikkaa, veivaa, liimaa vol.2

Maaliskuun alkupuolella kokoonnuimme kaasojeni kanssa ja aloitimme hääkutsujen askartelemisen. Kertaalleen olemme jo askarrelleet kutsujen merkeissä valmistellassamme "osia" kutsuihin.

Nyt homma käynnistettiin tulostamalla tekstit, joka olikin varsinainen temppujen temppu, jotta saimme sen onnistumaan haluamallamme tavalla. Lopulta oli tekstit paperilla; WAU! Tuntui kovin jännittävältä lukea oman hääkutsun tekstiä. Aina aiemmin on vain iloisena vastaanottanut postista ystävien hääkutsuja ja nyt käsilläni oli ihan meidän oma hääkutsu!

Kaaso E leikkurihommissa

Lopulta saimme perustettua pöydän äärelle askartelupiirin. Jokainen teki omaa hommaansa, askartelussa kun oli monta eri vaihetta joita työstää. Jonkun verran tuli mokia, ehkä eniten ak:n toimesta, mutta niin me vain onnistuimme. Henki oli hyvä, mitä nyt pientä jupinaa kun ihan aina ei onnistunutkaan oman mielen mukaan, mutta naurulla selvittiin tästäkin projektista ja kaikilla oli mukava iltapäivä.

Olimme itseasiassa erittäin reippaita ja tuotteliaita, kun kuutta kutsua lukuunottamatta saimme kaikki kutsut kasattua kokoon. Kuusi kutsua jäi vielä odottelemaan, koska epäonnisesti liima loppui kesken. Mutta ei hätää, vielä ehdimme tekemään loputkin kutsut loppuun, edessä päin on vielä lisää toisenlaisia askartelutuokioita.

Kutsujen askartelemisen ja toki toukokuisen postituspäivänkin lähestyessä, olen alkanut pohtimaan postimerkki valintaa... Millainen merkki sopii meidän kutsuun? Yllättäen mieheni tykästyi leikkisään "Lentosuukkoja" -postimerkkivihkoon, joissa on neljä erilaista ystävänpäivähenkistä postimerkkiä. Valinta on vielä tekemättä, mutta eiköhän tuokin asia ratkea piakkoin.

Lentosuukkoja 1 lk. postimerkkivihko

Leikkaa ja veivaa!

Huhhuh huijakkaa! Kylläpä sitä vaan on ihan aikuisten oikeasti potkaistu askartelut vauhtiin!
Olen aina painottanut, että minä en askartele, en ainakaan kovin usein. Suunnitteleminen kyllä sujuu, se on erittäin mukavaa, mutta että pitäisi vielä askarrella? No tuota...
Hätä ei ole tämän näköinen! Voinpa kertoa, että tällainen "hieman" peukalo keskellä kämmentäkin oleva tapaus voi osata askarrella.  Kyllä se näyttää sujuvan ja mikä parasta, apuna on huippu tiimi kaasoja ja morsiusneito! Viisaat päät vaan yhteen, niin kyllä se sujuu! Seuraavaksi voinenkin siis esitellä hienoja tuotoksiamme! :)

Esittelyyn heti ensimmäiseksi Sinellin Big Shot -leikkuri, jota minä kutsun tuttavallisemmin mankeliksi.

Jahka saimme ostettua tarvittavat välineet "mankeliin" (jonka sain äidiltäni lainaan), johan alkoi lyyti kirjoittamaan! Näppärää!

   

Valmiita sivuja kutsukortteihimme, wau!

Jotta emme päästä itseämme liian helpolla, 

tietenkin kortissa pitää olla lisää puuhastelua.

Jokaisen kortin kanteen tulee pienet sydänlaatat, joihin mankelilla ja Fiskarsin sydänlävistäjällä leikkaamisen jälkeen painoimme nimikirjaimemme. Painamiseen käytimme samaa hopeista väriä, jolla painoimme StD-korttimme ja itse leimasimena Sinellin kirjainleimasimet.

Nimikirjaimia vaille valmiita.

No, eihän kutsut suinkaan ole vielä valmiita. Tässä oli vasta kansisivut! Sisäsivuille pitää tulostaa tekstit, jotka ovatkin jo tietsikalla valmiina odottamassa seuraavaa askartelusessiota. Kun kaikki osat ovat valmiina, pääsemme liimaamaan sivuja yhteen ja siten kokoamaan kutsut loppuun saakka valmiiksi. Kutsujen valmistelusta on siis tulossa lisää kertomuksia! :)

P.S. Nyt on oiva aika käydä Sinellissä. He juhlivat 15-vuotispäiviään ja tarjoavat tammikuun loppuun saakka koko valikoimastaan 15% alennuksen!

Ystävät sanovat tahdon

Ihanaa, viime päivien aikana posteljooni on kuljettanut meidän osoitteeseen kaksi hääkutsua!
Toki arvasin mitä kuorissa on, mutta silti se on vaan niin ihanaa avata kuori ja lukea kutsu häihin.

Molemmat kutsut ovat kauniita, täysin erilaisia, erilaisin sanoin kirjoitettuja, mutta viesti on sama.
Toisessa kutsussa mieheni sisko kertoo lähtevänsä xxx -sukuun ja toisessa lapsuuden ystäväni (jolle olen myös kaaso) pyytää todistamaan tulevaa liittoaan.
Jännityksellä jään odottelemaan vielä kahta hääkutsua... toisista häistä on jo aiemmin tullut save the date -kortti ja toisissa häissä saan kunnian olla kaasona. Ihanaa! Häät! <3

Tämä kesä on täynnä ihania häitä ja olen saanut kunniatehtävän kahteen kertaan hyville ystävilleni kaason ominaisuudessa. Tässä ei voi kuin tulla "hääkuume" ja mainioita ideoita omia häitä suunnitellessa! :)

Kutsukortti huumaa - askarrellako vai ei?

Hihiii, tänään kopsahti postilaatikoon ensimmäinen "hääjuttu"!

Tilasin toissapäivänä Now&Foreverin kutsukorteista mallikappaleita ja näköjään sain lisäksi ruoka- ja kahviservieteistä mallikappaleet painatuksilla. Ihastuttavia!
Innoissani selailin kuvastoa, laskeskelin hintoja yms. Ainakin päätin, että painetut servietit on pakko saada!

Kutsukortit ovat hinnoissaan, se on selvä. Ehdottomasti on siis suoritettava kilpailutusta! Ainakin Vistaprint mainostaa kovastikin ja näyttäisi hinnat olevan alhaisempia. Entä sitten tyyli ja laatu, millaista se on?
Mieleeni myös hiipi idea graafisen-/painoalan oppilaitoksista... saisiko jostakin esim. opiskelijatyönä tilattua kauniit ja valmiiksi painetut kutsukortit kirjekuorineen, miksi ei myös esim. paikkakortitkin? Hmm...

Toki pitänee myös miettiä kuinka paljon kuluisi aikaa askartelemalla itse. Mieheni ei ole askartelija, enkä itsekään liioin... ehkä kuitenkin rakkaat kaasot rientäisivät apuuni tarvittaessa. Itse tekeminenkään ei kuitenkaan ole ilmaista, se ilmeni jo toissa vuonna joulukortteja askarrellessa. Koristeet, pahvipohjat yms. maksaa kiitettävästi ja onhan myös siihen kuluvalla ajalla hintansa.

Suorastaan alkoi pohdituttaa asia... mietiskellään siis!

Ohessa http://www.nowandforever.fi/ -sivuilta kuvia.